tiistai 8. toukokuuta 2018

Bloggaajan unelma vai nolouden huipennus?

Monet teistä ovatkin varmaan lukeneet Ylen jutun linnunpesästä, joka oli valmistettu isolta osin roskasta, ja tarkkasilmäisimmät huomasivat, että kuva oli minun ottama. Postasin kuvan alunperin FB-ryhmä Naistenhuoneeseen ja sen jälkeen julkisena omalle seinälleni. Minua suututti, että miten tällainen voi olla totta. Eihän linnunpesän kuuluisi näyttää tältä? Yleltä tuli aamulla haastattelupyyntö, ja he kirjoittivat aiheesta jutun. Pääsin juttelemaan aiheesta myös paikallisradiossa. Kun pääsimme toimittajan kanssa paikalle, huomasimme, että kyseessä onkin taideteos.

Mä kävin kyseisellä paikalla eilen kerran ja tänään ennen radiolähetystä myös kerran, ja en huomannut teoksen vieressä olevaa kylttiä, joka kertoo sen olevan kätkettyä taidetta. Myöskään H ei eilen kyseistä kylttiä huomannut. Minuutit ennen radiolähetystä olivat pitkiä, ja halusin vain paeta maan alle. "Miksi mä en nähnyt tuota?!" "Nyt nolaan itseni ja vielä yhdessä Suomen suurimmista medioista!". Radiojuttu meni kuitenkin jännityksestä huolimatta hyvin, ja sain kehuja monilta eri ihmisiltä luontevuudestani. Hävettääkö vielä?

No ei todellakaan! Vaikka mä "mokasin", enkä huomannut tuon "linnunpesän" olevan taideteos, niin kyseessä on silti tärkeä aihe ja oikea ongelma. Teos oli puhutteleva, herätti monissa ihmisissä ajatuksia ja oivalluksia, ja näytti niin aidolta, että jopa asiantuntija veikkasi sen olevan varislinnun tekemä. Olen myös selaillut nettiä, ja nähnyt useita kuvia, joissa oikeissa linnunpesissä on käytetty muovia ja muita roskia. Ongelma on siis todellinen, ja pääsin puhumaan tärkeästä asiasta. Kaiken lisäksi taiteilija sai näkyvyyttä teokselleen. Asia kääntyi siis lopulta voitoksi!

Kävimme eilen myös Ruosniemessä kuvaamassa illalla, ja taas suututti. Kiipeilin siinä järkkäri kainalossa pitkin kallioita, ja samalla jouduin väistelemään lasinsiruja. En ymmärrä, että miten joku voi olla niin vitun idiootti, että särkee lasipulloja noin kauniiseen paikkaan (tai ylipäätänsä mihinkään). Paikalla oli myös mm. tyhjä sipsipussi ja muuta epämääräistä muoviroskaa. ARGH! Kaikesta huolimatta saimme sekä Kirjurinluodosta sekä Ruosniemestä myös kauniita kuvia, ja lupaan postata parhaat otokset tänne loppuviikosta!

YLEn juttu "linnunpesästä" löytyy täältä. Tämä kätketty taideteos oli siis osa Porin "Kätketty taide"-näyttelyä, joka toteutettiin pari vuotta sitten. Taideteos on nähtävillä Kirjurinluodossa.


Kiitos Heli Koskela, sait meidät ajattelemaan.


 
Mitä ajatuksia tämä teos teissä herätti? Oliko tämä "mokani" mahtava vai todella nolo?

8 kommenttia:

  1. Tärkeä aihe ja vaikka juuri tuo kyseinen linnunpesä olikin teos, niin ikävä kyllä niitä roskaisia ihan oikeitakin linnunpesiä löytyy ja lukemattomia muita tapoja, kuinka roskat on paikoissa, joissa niiden ei kuuluisi olla :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja vielä se, että musta tää oli vaan hyvä juttu ja loistava esimerkki siitä, kuinka taide herättää ajatuksia ja tunteita! Sehän teoksen taustalla on varmasti ideana ollutkin.

      Poista
    2. Kiitos! Tässä teoksessa taiteilija kyllä todellakin onnistui. Mua ei oikeastaan näin muutaman tunnin jälkeen harmita tämä "moka" enää ollenkaan :)

      Poista
  2. Todella hyvä että näitä asioita käsitellään vaikkakin vahingon kautta. Roskaaminen on käsittämättömän yleistä ja aina hyvä että keskustelua aiheen tiimoilta syntyy. Ei ollut noloa yhtään vaan mahtava homma että tartuit aiheeseen. Lasipullojen rikkojat ja roskaajat ne niitä noloja on. Eli hyvä sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Samalla tulee myös näytettyä, että mokia sattuu kaikille, se on täysin inhimillistä ja jopa joskus, kuten tässä tapauksessa, hyväkin juttu.

      Poista
    2. Niin juuri. Mokat on inhimillisiä ja niitä ei kannata liikaa pelätä ja miettiä, usein just niiden ansiosta oppii ja kehittyy! :)

      Poista
  3. Mun mielestä tää ei ollut missään nimessä moka, vaan just tällaista vastaanottoa taiteilija on teokselleen halunnut! :) Mä vihaan roskaajia yli kaiken, ja olen koulinut Juhastakin myös sen pikkuroskaaja-puolen pois tässä neljän vuoden aikana. Kun tavattiin, Juha heitti maahan esimerkiksi tupakka-askien suojamuoveja ja muita pikkuroskia, mutta nykyisin hävittää ne oikeaoppisesti. Ei ole niin vaikea laittaa roskaa taskuun ja viedä lähimpään roskikseen (vaikka Porissa katukuvassa roskiksia onkin harmittavan vähän), tai pitää ryyppyreissulla mukana muovipussia, johon laittaa pullot ja tölkit.

    En muuten tajunnutkaan, että tämä kätkettyjen taideteoksien juttu on vielä toiminnassa! Kiertelin kaupunkia tuolloin 2016 näitä etsien, ja ajattelin ihan, että ne olisi kerätty pois heti kesän päätteeksi. Täytynee joku ilta jalkautua taas noita etsimään, jos sattuisi pari löytymään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Mä kans luulin et noi ois otettu jo pois, mutta oisko toi yksittäinen teos jäänyt paikalleen vai voiskohan ne kaikki löytää vielä?

      Poista

Kaikki kommentit ovat tervetulleita, niin risut kuin ruusutkin. Muistathan kuitenkin ilmaista mielipiteesi asiallisesti :)